Tai­de, neu­ro­tai­de ja tans­si hyvin­voin­nin, aivo­toi­min­nan ja oppi­mi­sen tuke­na

1. Tai­de vah­vis­taa mie­len ja kehon hyvin­voin­tia

Laa­ja tut­ki­mus Iso-Bri­tan­nias­sa (DCMS, Fron­tier Eco­no­mics ja WHO:n Arts and Health ‑kes­kus UCL:ssä) osoit­ti, että tai­de ja kult­tuu­ri paran­ta­vat sekä fyy­sis­tä että psyyk­kis­tä ter­veyt­tä. Hyö­dyt näky­vät kon­kreet­ti­ses­ti: iäk­käil­lä maa­laus­kurs­seil­le osal­lis­tu­neil­la lää­kä­ri­käyn­nit vähe­ni­vät ja elä­män­laa­tu kohe­ni, mikä tuot­ti huo­mat­ta­via sääs­tö­jä ter­vey­den­huol­los­sa. Nuo­ril­la taas tai­teel­li­nen toi­min­ta lisä­si mer­ki­tyk­sel­li­syy­den tun­net­ta ja tyy­ty­väi­syyt­tä elä­mään.

Myös aivo­tut­ki­mus tukee havain­to­ja. Kun ihmi­nen kokee jotain kau­niik­si, akti­voi­tuu aivo­jen etuot­sa­loh­kon alue, joka liit­tyy mie­li­hy­vään ja rau­hoit­tu­mi­seen. Tämä selit­tää, mik­si tai­teen äärel­lä ole­mi­nen voi vähen­tää stres­siä ja tuo­da hyvän olon koke­muk­sia.

2. Aivo­toi­min­ta ja luo­vuu­den jous­ta­vuus

Tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että tai­teel­la on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus aivo­jen toi­min­taan:

• Musii­kin kuun­te­lu ja teke­mi­nen hidas­ta­vat kog­ni­tii­vis­ta heik­ke­ne­mis­tä ja tuke­vat muis­tia, ongel­man­rat­kai­sua sekä kes­kit­ty­mis­ky­kyä.
• Pit­kä­ai­kai­nen tai­teel­li­nen har­joit­te­lu muo­vaa aivo­jen her­mo­verk­ko­ja niin, että ne toi­mi­vat jous­ta­vam­min ja tehok­kaam­min. Tätä kut­su­taan aivo­jen muo­vau­tu­vuu­dek­si eli neu­roplas­ti­suu­dek­si.
• Musiik­ki­te­ra­pian on todet­tu paran­ta­van aivo­hal­vauk­sen saa­nei­den ihmis­ten liik­ku­mis­ky­kyä ja muut­ta­van aivo­jen raken­net­ta siten, että har­maan aineen mää­rä lisään­tyy alueil­la, jot­ka liit­ty­vät moto­riik­kaan.

3. Tai­de ja oppi­mi­nen — resi­liens­si ja kehi­tys

• Tut­ki­mus (Bolwerk et al., 2014, PLoS ONE) osoit­ti, että kuva­tai­teen teke­mi­nen vah­vis­taa psy­ko­lo­gis­ta resi­liens­siä eli mie­len jous­ta­vuut­ta aikui­suu­des­sa. Osal­lis­tu­jien stres­sin­sie­to­ky­ky vah­vis­tui ja hei­dän aivois­saan havait­tiin muu­tok­sia yhteyk­sis­sä, jot­ka liit­ty­vät sel­viy­ty­mis­ky­kyyn.
• Kou­luis­sa tai­teen ja mui­den ainei­den yhdis­tä­mi­nen (ns. STEAM-mal­li: Science, Tech­no­lo­gy, Engi­nee­ring, Arts & Math) paran­taa oppi­mis­tu­lok­sia ja tukee las­ten ja nuor­ten sosi­aa­lis­ta ja emo­tio­naa­lis­ta kehi­tys­tä. Tai­de­kas­va­tus lisää itse­tun­toa, luo­vuut­ta, vies­tin­tä­tai­to­ja ja kult­tuu­ris­ta ymmär­rys­tä

4. Neu­ro­tai­de — tai­teen ja her­mos­ton sää­te­lyn yhdis­tä­jä

Neu­ro­tai­de on uusi suun­taus, jos­sa yhdis­ty­vät tai­teel­li­nen työs­ken­te­ly ja ymmär­rys her­mos­ton toi­min­nas­ta. Neu­ro­tai­tees­sa käy­te­tään esi­mer­kik­si tois­tu­via, orgaa­ni­sia vii­vo­ja ja muo­to­ja, joi­den on todet­tu akti­voi­van aivo­jen luo­via ver­kos­to­ja ja samal­la rau­hoit­ta­van her­mos­toa.

Näin neu­ro­tai­de tukee stres­sin hal­lin­taa ja tun­ne-elä­män tasa­pai­noa. Tut­ki­mus­ten mukaan visu­aa­li­nen luo­mi­nen akti­voi samo­ja aivo­jen ver­kos­to­ja, joi­ta tar­vi­taan ongel­man­rat­kai­sus­sa ja uuden oppi­mi­ses­sa (Sch­laug, 2015, Annals of the New York Aca­de­my of Sciences).

5. Savo­nia-AMK: Tui­ja Sai­ra­nen ja Eeri Pih­la­ja­ka­ri

Suo­mes­sa neu­ro­tai­teen sovel­luk­sia on tuo­nut esiin mm. Tui­ja Sai­ra­nen, Savo­nia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun leh­to­ri. Yhdes­sä tans­sin leh­to­ri Eeri Pih­la­ja­ka­rin kans­sa hän on kehit­tä­nyt mal­le­ja, jois­sa tai­de ja tans­si integroi­daan osak­si neu­ro­lo­gis­ta kun­tou­tus­ta osa­na Neu­rocen­ter Fin­lan­din toi­min­taa.

Hei­dän yhteis­työn­sä on kon­kre­ti­soi­tu­nut esi­mer­kik­si “kroppatreffit”-projekteissa, jois­sa fysio­te­ra­pian ja tans­sin opis­ke­li­jat työs­ken­te­le­vät yhdes­sä. Näin tai­de ja lii­ke tuo­daan osak­si kun­tou­tus­ta ja oppi­mis­ta — tukien sekä poti­lai­den että opis­ke­li­joi­den hyvin­voin­tia ja oppi­mis­pro­ses­sia.

6. Tai­de ja neu­ro­tai­de arjes­sa

Tai­de ja neu­ro­tai­de eivät ole vain tera­peut­tien tai tut­ki­joi­den työ­vä­li­nei­tä, vaan jokai­sen ulot­tu­vil­la:

• Lyhyt piir­ros­het­ki, maa­laus tai lii­ke­har­joi­tus voi las­kea stres­si­ta­soa ja lisä­tä läs­nä­olon tun­net­ta.
• Uppou­tu­mi­nen luo­vaan toi­min­taan tuot­taa ren­tou­tu­mi­sen ja kii­reet­tö­myy­den tun­net­ta. Tut­ki­mus­ten mukaan se voi myös las­kea veren­pai­net­ta ja sydä­men syket­tä sekä vähen­tää stres­si­hor­mo­ni kor­ti­so­lin eri­tys­tä.
• Luo­va toi­min­ta tukee oppi­mis­ta ja antaa tilaa uusil­le oival­luk­sil­le.
• Yri­tyk­sil­le ja yhtei­söil­le neu­ro­tai­de tar­jo­aa mata­lan kyn­nyk­sen mene­tel­män, jol­la voi­daan vah­vis­taa työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tia ja työs­sä jak­sa­mis­ta.

Yhteen­ve­to­na voi­si tode­ta, että tai­de lisää hyvin­voin­tia ja vah­vis­taa aivo­jen jous­ta­vuut­ta. Neu­ro­tai­de tuo tähän uuden ulot­tu­vuu­den: se yhdis­tää luo­van teke­mi­sen ja her­mos­ton sää­te­lyn, jol­loin hyö­dyt ovat sekä välit­tö­miä että pit­kä­kes­toi­sia.

Läh­teet:

https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2019/01/Taiteen-ja-kulttuurin-vaikutukset-terveyteen-tietokortti-21112017.pdf

https://www.duodecimlehti.fi/duo18026

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/616842/Hellsten_Iiris.pdf

https://kansanvalistusseura.fi/mediamme/sivistyksen-pelottomat/taide-lisaa-ymmarrystamme/

https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289054553

https://hamk.finna.fi/Record/vanaicat.118980

https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371%2Fjournal.pone.0101035

https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/329834/9789289054553-eng.pdf?sequence=3&isAllowed=y

https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin

https://www.frontiersin.org/journals/public-health/articles/10.3389/fpubh.2024.1417997/full

https://www.theguardian.com/society/2024/dec/17/consuming-arts-and-culture-is-good-for-health-and-wellbeing-research-finds

https://www.ft.com/content/f881029e-c66e-4d01-b4eb-5e419cec4c12